Viime vuosien aikana on julkaistu runsaasti blogeja, artikkeleita sekä kirjojakin, joissa vertaillaan puhdasta ruokaa ja einestä. On jännää, miten asiasta on tullut niin suuri ja jopa täydellisiä vastakkainasetteluja; joko käytät eineksiä paljon tai et ollenkaan.
Kuten niin moni asia, ei tämäkään ole aivan näin musta-valkoinen. Mihin on tässäkin unohtunut kultainen keskitie? Kyllähän jo pelkkä maalaisjärki sanoo, että puhdas ruoka on terveyttä edistävää ja ravitsevampaa ruokaa kuin teollisesti mahdollisimman edullisesti tuotettu eines. Mutta kuka oikeasti nykypäivänä tekee itse maksalaatikkoa? Ihan oikeasti? Tai kalapuikkoja? Veriletut?

Kysymys onkin lähinnä siitä, ettei näitä ja muita eineksiä kannata syödä päivittäin, vaan silloin tällöin. Ja esimerkiksi verilettujenkin kanssa kannattaa syödä runsas salaatti tuoreista vihanneksista, ja hupsista; lautasella onkin enemmän puhdasta ruokaa kuin einestä.

Emme suinkaan puolusta eineksiä. Näin ei missään nimessä ole. Mutta kyllähän ne kiireisen päivän pelastavat silloin tällöin. Meidänkin perheessä. Joskus vain huomaa, ettei pakastimessa, jääkaapissa eikä kuivakaapistakaan löydy mitään evääksi otettavaa, jolloin joutuu turvautumaan einekseen. Emme koe tätä mitenkään ongelmaksi, etenkin kun näitä tapahtuu meidän perheessämme harvoin. Veli-Pekka syö päivällä pääosin lounasravintolassa, Paulalla on aina mukana eväät pakkasesta mukaan otettuna. Illalla teemme kodeissamme ruoat tai syömme edellispäivän ruokaa. Viikonloppuisin nautimme tuoretta ruokaa yhdessä tehden, josta useinmiten jääkin ruokia seuraavalle viikolle. Teemmekö siis einekset itse?

Ongelma tulee siinä, jos tällainen kiireisen päivän pelastus palvelee sinua useamman kerran viikossa. Tällöin sinulla on omassa kalenterissasi vika, joka kannattaa ehdottomasti korjata. Puhtaan ruoan puolesta puhumme aina ja väsymättä. Se sisältää huomattavasti enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita, kuituja sekä hyviä rasvoja kuin eines. Vaikka nykyään on jo laadukkaampia eineksiä, ei ne silti vedä vertoja itse tehdylle ruoalle, kun ajatellaan ravitsemusta kuukausi ja vuosiatasolla. Eineksen puolesta ei oikeasti voi puhua kuin silloin, kun sen valmistaminen on työlästä, kuten vaikka ne veriletut. Ja kuinka moni syö verilettuja päivittäin?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *