Hiilihydraattien pääasiallisena tehtävänä on energian tuotto sekä sokeritasapainon ylläpito.
Myös punasoluille hiilihydraatit ovat välttämättömiä, sillä niiltä puuttuu kyky käyttää rasvahappoja energiakseen. Liikunnassa lihasten omat hiilihydraattivarastot ovat lihasten tärkein energianlähde, joista ne saadaan käyttöön nopeasti, koska ne eivät vaadi erillistä kuljetusta. Lihaksiin varastoitunutta glykogeenia ei myöskään vapauteta takaisin verenkiertoon ja sitä voidaan käyttää vain siinä lihaksessa, mihin se on varastoitunut. Kevyemmässä liikunnassa käytetään energianlähteenä pääosin rasvaa, mutta pitkittyneessä liikuntasuorituksessa sekä kovatehoisessa liikunnassa elimistön hiilihydraattien merkitys korostuu, sillä lihasten glykogeenivarastojen huvetessa tarvitaan veressä kiertävää glukoosia riittävän energiansaannin takaamiseksi. Kun lihakset tarvitsevat enemmän energiaa, vapauttaa maksa enemmän glukoosia, jolloin veren glukoositaso säilyy normaalilla tasolla.

Verensokeritasapainon ylläpito on tärkeää erityisesti aivojen energiansaannin takaamiseksi, sillä aivot käyttävät noin 140g glukoosia vuorokaudessa. Ei mikään ihme, että liian vähällä hiilihydraatilla elävän ajatukset kulkevat hitaasti. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että sokeritasapainon ylläpitoon pitäisi syödä hurja määrä sokeria, vaan elimistö pystyy tuottamaan tarpeeksi glukoosia eri hiilihydraattien lähteistä. Erityisesti urheilijoiden keskuudessa kisadieetin rasvanpolttoa tehostetaan ajamalla keho ketoosiin, jolloin elimistölle ei anneta lähes lainkaan hiilihydraatteja. Aivot kyllä adaptoituvat ja toimivat ilman hiilihydraattejakin, ja oppivat jopa käyttämään ketoaineita energianlähteenään, mutta tähän aivot tarvitsevat aikaa. Ihan noin vain ei ketoosiin kannata kehoa ajaa, etenkään jos samaan aikaan töissä on kiirettä ja vaativia töitä.

Hiilihydraatit voidaan jakaa kansanomaisesti hitaisiin ja nopeisiin hiilihydraatteihin, joista parhaimmat eli hitaiden hiilihydraattien lähteet ovat kasvikunnan tuotteet; vihannekset, hedelmät ja marjat, viljatuotteet sekä palkokasvit. Nämä sisältävät myös runsaasti kuituja, jotka eivät sula elimistössä. Myös maidossa on hiilihydraattia laktoosin muodossa. Sokeri ja teollisesti puhdistetut viljat ovat nopeita, eli nk. huonompia lähteitä. Tieteellisempi ryhmittely tehdään hiilihydraattien koostumuksen kautta, jolloin ne voidaan jakaa monosakkarideihin (glukoosi, fruktoosi, galaktoosi), disakkarideihin (sakkaroosi, laktoosi, maltoosi), oligosakkarideihin (joissa 3-10 monosakkaridia, esim. raffinoosi) sekä polysakkarideihin (yli 10 monosakkaridia). Hiilihydraatit jaetaan vielä imeytyviin (mm. tärkkelys, glykogeeni) sekä imeytymättömiin hiilihydraatteihin (mm. selluloosa, pektiini, inuliini) sekä sokerialkoholeihin (mm. xylitoli, sorbitoli).

Hiilihydraatteja saa siis monesta eri lähteestä, pääasiassa tärkkelyksestä, ravintokuidusta ja yksinkertaisista sokereista. Nyt moni kavahtaakin, että juuri siksi hiilihydraatteja ei saa syödä, nehän tulevat sokereista! Ihan näin yksinkertaista hiilihydraattien hyvä-paha jaottelu ei kuitenkaan ole. Hiilihydraatit nimittäin jatkojalostuvat elimistössä, ja eri lähteet sisältävät eri yhdistelmiä, jonka vuoksi ne käyttäytyvät elimistössä eri tavoin.

Ruoansulatus ei pysty edes kaikkea hiilihydraattia hajottamaan, vaan paksusuolessa fermentoituu nk. resistentti tärkkelys, joka kiinnosta nykypäivän tutkijoita sen mahdollisten terveysvaikutusten vuoksi.
Oletko ajatellut, että jos kartat kaikkia hiilihydraatteja, jää sinulta hyödyntämättä myös kasvisten ja viljojen tärkeät kuidut, vitamiinit ja kivennäisaineet. Näitä kun et näin helposti saa mistään muualta. Kuidut esimerkiksi ovat elimistön hyvinvoinnille tärkeitä, sillä ne kaikessa yksinkertaisuudessaan kuljettavat ulostetta eli toimivat kehon roskakuskeina. Kuitujakin on liukenevaa ja liukenematonta, ja niillä taas ovat eri tehtäviä. Molempia kuitenkin tarvitaan suoliston hyvinvoinnin ylläpitoon, sillä mitä enemmän ravinto sisältää ravintokuitua, sen suurempi on ulosteen määrä ja tätä kautta on pienempi riski sairastua suolistosairauksiin. Lisäksi erityisesti liukoinen kuitu pienentää kolesterolia.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden tärkeyttä ei voi myöskään vähätellä, jokainen varmasti tietää niiden merkityksen jokapäiväisessä hyvinvoinnissa. Ilman vitamiineja ja kivennäisaineita elimistön vastustuskyky on lähes olematon, lihasten toiminta heikkenee, hiukset ja kynnet haurastuvat, iho harmaantuu ja hilseilee ja monia, monia muita tärkeitä asioita.

Kaikessa lyhykäisyydessään voisi todeta, että hiilihydraatteja ei kannata missään nimessä karttaa kokonaisuudessaan, vaan syödä niitä laadukkaasti; monipuolisesti vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljoja. Näin takaat tasaisen verensokerin ja monipuolisen kuidunsaannin, puhumattakaan arjen hyvinvoinnin takaamisesta vitamiinien ja kivennäisaineiden kautta. Lisäksi jaksat treenata itsellesi unelmavartalon, oli lajisi sitten tanssi, juoksu tai kuntosali. Hiilihydraatit ovat tärkeitä jaksamisellesi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *